Matkavinkkejä Australiaa varten part 2

Heipä hei,

Tässä jatkoa edelliseen postaukseen Australian matkavinkeistä. Tähän olen kerännyt sinulle hyödyllisiä asioita siinä vaiheessa, kun olet jo saapunut maahan.

1. Tax file number ja verotus

   Jos olet reissussa Working Holiday -viisumilla ja aiot tehdä maassa töitä tarvitset veronumeron. Lisätietoja ja sähköinen hakeminen täältä.
   
   Kannattaa myös huomioida tiettyjä juttuja liittyen verotukseen. Australiassa verotus asukkaille on kevyempää kuin Suomessa, mutta reissaajille melkoisen kovaa. Tästä linkistä voit selvittää katsotaanko sinun olevan Australian resident for tax purposes vai Foreign resident. Pääasiassa Working holiday -viisumilla kuulut Foreign resident -kategoriaan, ellet sitten meinaa asua koko reissua samassa paikassa ja liittyä paikalliseen yhteiskuntaan hankkimalla esim. kirjastokortin ja liittymällä vesi poolo -klubiin niinkuin linkin esimerkissä :D
   
   Working holiday -viisumilla saat työskennellä samalla työnantajalla maksimissaan kuusi kuukautta, joten jos teet näin, voit saada itsesi ujutettua tuohon Australian resident for tax purposes -kategoriaan. Helpommin tämä saattaa tulla ajankohtaiseksi toisen vuoden viisumin kohdalla (katso kohta 7)
   
   Tästä linkistä näet veroluokat kummallekin kategorialle. Linkistä huomaat, että Resident for tax purposes saa tienata verovapaasti 18200 dollaria, kun foreign resident maksaa heti jokaisesta ansaitsemastaan taalasta veroa 32.5 senttiä. Melkoisen iso ero siis.
   
   

2. Paikallinen pankkitili

   Jos aiot työskennellä täällä, on paikallisen pankkitilin avaaminen paikallaan. Jostain luin, että pankkitili kannattaa avata kuuden viikon kuluessa maahan saapumisesta, tai muuten joutuu todistella henkilöllisyyttään jotenkin lisää. Tämän todenperäisyydestä en mene takuuseen, mutta yhtä kaikki, kannattaa tilin avaus hoitaa alta pois mahdollisimman pian. Pankkien välillä on täällä ilmeisesti melkoisesti eroja maksuissa ja toimintatavoissa. Joissakin vaaditaan tilille alkupääomaa ja suomalaisen pankin tiliotteita nähtäväksi ja joissakin koko homma on helposti hoidettu ja riittää, että on pelkkä passi mukana.
   
   Meillä on tilit Common Wealth -pankissa. Tämä pankki valikoitui sen vuoksi, että sillä on eniten automaatteja ympäri Australiaa. Tilinhoitomaksu on 4 taalaa kuussa, paitsi jos tilille tallettaa 2000 taalaa kuukausittain. Nyt ollaan kuitenkin nähty mainoksia telkussa jostain pankista joka ei veloita palveluista mitään, joten täytyy varmaan hieman perehtyä asiaan, josko löytyisi paremmin meitä palveleva pankki. Tilin avaus itsessään oli tosi helppo operaatio, mutta kannattaa huomioida, että tuossa vaiheessa tarvitsee olla osoite ja puhelinnumero. Meillä oli aluksi suomalaiset puhelinnumerot ja käytiin sitten vaihtamassa ne pankissa, kun saatiin paikalliset liittymät. Osoitetta tarvitsee kortin postittamiseen. Tähän käy myös hostellin osoite. Kannattaa kuitenkin huomioida, että postituksessa menee noin viikko, joten sen aikaa täytyy asua jossain (tai sitten hankkia paikallinen postilokero).
   
   

3. Paikallinen puhelinliittymä

   Nopeasti tutkailemalla törmäsimme neljään operaattoriin, jotka tarjoavat liittymiä. Matkaajalle, jolla ei tule olemaan pitkäaikaista vakinaista osoitetta paras vaihtoehto on prepaid. Näitä liittymiä tarjoavat ainakin Telstra, Optus, Virgin Mobile ja Vodafone. Itse päädyimme Optukseen, sillä se vaikutti kohtuuhintaiselta ja kuuluvuus keskustelupalstojen mukaan on parempi kuin Vodafonella. Heillä oli myös sopivat liittymätyypit molempien tarpeisiin: Ollille liittymä, joka maksaa 2 taalaa päivässä ja sisältää 500MB dataa vuorokaudessa ja ilmaiset puhelut ja viestit paikallisiin liittymiin, mulle hankittiin sellainen, jossa on 500MB dataa kuukaudeksi ja ilmainen sosiaalisen median käyttö sekä puhelut ja viestit. Telstralla on ylivoimaisesti paras kuuluvuus, mutta hinnat ovat myös erittäin suolaiset.
   
   
   Netti täällä maailman toisella puolella on huomattavasti heikompi kuin Suomessa, joten hostellien ilmaista Wifiä kannattaa hyödyntää ahkerasti. Täällä ei tunneta mitään pakettinettejä, joilla voit surffailla tietyllä kuukausimaksulla rajattomasti. Hinnoittelu menee käytön mukaan, joten erilaisista latauksista ja päivityksistä tulee helposti iso lasku.
   
   Tähän astiset kokemuksen Optuksesta ovat olleet ristiriitaisia, sillä heti alussa mulle kytkettiin väärä liittymä ja asiasta soitettaessa palvelu ei ollut mitään parasta. Saatiin kuitenkin 30 taalan hyvitys. joten kai se ihan ok meni.
   
   

4. Rahan siirto Suomesta

   Rahan siirtäminen Suomesta Aussitilille ei ole välttämättä ihan peace of cake, sillä molemmilta pankeilta menee todennäköisesti palvelumaksut siirrosta ja tämän lisäksi vielä kurssi saattaa olla huono. Esim. OP:lla palvelumaksu on 6 euroa/siirto ja sen hetkisen kurssin voi tarkistaa pankin sivuilta. Common Wealthin kulut ovat 11 taalaa/siirto. Rahaa siirrettäessä pystyy päättämään kumman pankin kurssia käyttää, joten kannattaa tarkastaa parempi.
   
   Kaiken kaikkiaan rahan siirtäminen Suomesta on melko kallista ja ollaan huomattu, että Suomen pankin kortilla maksaminen tulee huomattavasti halvemmaksi, sillä siitä ei (ainakaan OP:n tililtä) mene mitään lisäkuluja ja kurssikin on ollut ihan ok.  Tämän lisäksi mun Visa electron ja Ollin Visa Debit on toimineet hyvin melkein joka paikassa, missä käy korttimaksu. Suomen pankin tililtä nostamisen hintoja kannattaa kysellä omasta pankista, meillä OP:ssa se näyttää olevan 2 euroa + 2,5 % nostettavasta rahamäärästä, eli ihan hyvä summa tuostakin tulee.
   
   Jos rahaa on pakko siirtää, yksi varteen otettava vaihtoehto on joku rahansiirtopalvelu, esim. Western Union. Heillä siirtomaksu on tällä hetkellä 5 euroa ja kurssi ihan ok. Rahansiirtopalvelu saattaa myös olla nopeampi kuin tavallinen pankkisiirto.
   
   LISÄYS: Pitkällisen tutkinnan jälkeen päädyimme itse käyttämään TransferWisea. Palvelu oli helppokäyttöinen ja halpa. Kurssina markkinoiden keskiarvokurssi. Tällä linkillä saatte ensimmäisen siirron veloituksetta:
   https://transferwise.com/u/6174
   
   

5. Asunnon etsintä

   Jos meinaat oleskella jossain paikassa kolmesta viikosta eteenpäin, on järkevää etsiä kämppä, sillä esim. noilla aiemmassa postauksessa mainituilla 70 taalan hostelliöillä maksaisi meidän asuminen kuukaudessa yli 2100 taalaa, eli aivan sairaan paljon. Nykynen asunto on kuussa 880, eli huomattava säästö.
   
   Kämpän etsintä kannattaa aloittaa Gumtreestä.  Siellä on valikoimaa vaikka kuinka. Heti kun sopiva asunto löytyy, kannattaa toimia, sillä kilpailu on täällä kova. Me soitettiin asunnosta kahden minuutin kuluttua ilmoituksen jättämisestä ja myöhemmin vuokranantajan kanssa juteltaessa muita kyselijöitä oli meidän jälkeen ollut paljon. Lucky us! Gumtreestä löytyy myös ihan kaikkea muutakin, esim autoja.
   
   Muita sivujakin on, joista voi kämppiä tsiigailla. Esimerkiksi sivustot Flatmates ja Flatmateclick. Molemmissa sivuissa on maksullinen "early bird access", tai jotain sinne päin. Jos ei maksa, ei voi ottaa yhteyttä alle kaksi viikkoa vanhoihin ilmoituksiin tai sitten pystyy ainoastaan lähettämään viestin palvelun kautta. Itse ei saatu juuri yhteenkään lähettämäämme viestiin vastausta, joten ilmeisesti soittamista suositaan. Todennäköisintä on, että kämppä/huone vuokrataan noissa kahdessa viikossa, mutta jos ei vuokrata, siihen on todennäköisesti joku painava syy. Googleen kirjoittamalla share accomondation ja kaupunki löytyy myös hyvin tuloksia.
   
   Kämpät ovat täällä Sydneyssä tosi kalliita joten oma asunto oli ainakin meidän kohdalla heti out of question. Kimppa-asuminen on täällä tosi yleistä juurikin korkeiden hintojen takia. Reppureissaajalle tärkeimpiä juttuja ovat varmaankin sijainti ja hinta. Tämä meidän 220 viikko on näinkin kalliilla alueella melko hyvä diili. Kannattaa myös muistaa tarkastaa, kuuluuko hintaan "bills", eli laskut vedestä, kaasusta, sähköstä ym. Jos nämä tulee erikseen saattaa aluksi halvalta vaikuttava kämppä muuttua nopeasti kalliiksi.
   
   Sijaintia mietittäessä kannattaa myös tsekata lähin juna-asema ja bussipysäkki. Jos julkista joutuu paljon käyttämään, tulee kämpälle taas lisähintaa.
   
   

6. Liikkuminen paikasta toiseem

   Julkinenliikenne on toimivaa ja melko halpaa. Junia kulkee tauotta, joten niillä pääsee hyvin pyörimään ympäri Sydneytä.  8,6 taalaa on melko tyypillinen hinta ns. pitkän matkan junaan. Esim. Blue Mountainsille (109 kilsaa) ja Jervis Bayhyn (160 kilsaa) maksaa tuon verran. Meno-paluu on hieman halvempi kuin kaksi yksisuuntaista matkaa, mutta lippu on voimassa vain seuraavaan aamu kello 4 asti. Lyhyet matkat kaupungissa vaihtelee siinä 2 ja 6 taalan välillä.
   
   Kuukausi ja viikkolippuja on myös saatavilla, mutta ne vaatisivat aika ahkeraa käyttöä, että kannattaisivat.
   
   Vaikka julkinen muuten tuntuu suht halvalle, on juna lentokentältä keskustaan kallis, yli 17 taalaa per nuppi.

7. Jatkoa viisumille

   Working holiday -viisumille on mahdollista hakea vuoden jatkoa. Tämä edellyttää kolmen kuukauden työskentelyä tietyillä alueilla, jotka eivät kuulu kaupunkeihin. Tältä sivulta löytyy tietoa asiasta. Käytännössä useimmat suorittavat tämän erilaisilla farmeilla. Tämä on myös meidän suunnitelma. Jos hankit viisumillesi vuoden jatkon ja aiot työskennellä toisena vuonna ensimmäistä enemmän, ja asettua aloillesi, voit vaihtaa itsesi Australian resident for tax purposes -veroluokkaan.

Tälläisiä asioita tuli nyt mieleen. Tulvaisuudessa voidaan kirjoitella työnhausta ja auton hankinnasta kun ne tulevat ajankohtaiseksi. Olisi tosi jees, jos jättäisit luettuasi kommenttia, siitä oliko näistä jutuista sulle mitään hyötyä. Myös postaustoiveita saa esittää!

Terkuin Elina ja Olli