Terkkuja taas!
Viime postauksen lopussa mainitsin, että oltiin Agnes Waterissa. Se on oikein mukava pienehkö (asukkaita reilu 1000) kylä ja viihdyttiin siellä jopa neljä yötä. Kolme niistä vietettiin eri hostellien parkkiksilla (camper vanissa yöpyminen ja hostellin palveluiden käyttö maksaa yleensä noin 20 taalaa/yö) ja yksi halvalla leirintäalueella. Kylästä löytyi muun muassa pari ruokakauppaa, kahviloita, taverna ja pesula. Ainiin ja tietysti upeita rantoja. Tunnelma kylässä oli tosi jees. Vaikka olikin vielä pääsiäisen jälkimaininkeja, ei paikka ollut kovin turvoksissa turisteista.
Päiville löytyi Agnes Waterissa yllättävän hyvin täytettä: kokkailtiin hostellilla spagettia ja jauhelihakastiketta, käytiin surffaamassa toiseen kertaan ja käveltiin rannalla, sekä tsekattiin viereinen kylä nimeltään Seventeen Seventy. Näin kuukauden autossa asumisen jälkeen oikeassa keittiössä kokkaaminen on varsinaista luksusta ja ruoan teko tuntuu niiiin helpolta :D.
Agnesista löytyy muuten varmaan koko australian halvin surffikoulu: 17 taalaa per nenä kolmen tunnin surffisessio. Ryhmä tosin oli iso, 25 henkeä ja kaksi ohjaajaa. Ola viihtyi taas tosi hyvin ja mä en. Aallot oli melko isoja ja mua vaan lähinnä kauhistutti mennä niitä päin. Loppuajasta palasin rannalle odottelemaan, että innokkaimmatkin malttoivat lopettaa. Näin kahden kerran perusteella voin sanoa, että uskottava se on, surffaus ei ole mun laji.
Tänään jätettiin sitten Agnes Water taakse ja lähdettiin ajelemaan kohti Rockhamptonia. Nyt ollaan parkissa yhden huoltsikan pihalla noin 40 kilsaa etelään Rockhamptonista. Huomenna katsastetaan se ja siitä lähdetään pikku hiljaa kohti Mackayta.
Ainiin, tänään on ANZAC-päivä (Australian and New Zealand Army Corps), Joka on täällä ehkä jopa merkittävin kansallinen juhlapäivä. Silloin muistetaan ensimmäisessä maailmansodassa taistellutta australaisista ja uusiseelantilaisista koottua armeijakuntaa sekä veteraaneja.
Hyvää ANZAC-päivää kaikille ja lisäksi hyvää nimpparia isälle!
Terkuin Elina ja Ola
Viime postauksen lopussa mainitsin, että oltiin Agnes Waterissa. Se on oikein mukava pienehkö (asukkaita reilu 1000) kylä ja viihdyttiin siellä jopa neljä yötä. Kolme niistä vietettiin eri hostellien parkkiksilla (camper vanissa yöpyminen ja hostellin palveluiden käyttö maksaa yleensä noin 20 taalaa/yö) ja yksi halvalla leirintäalueella. Kylästä löytyi muun muassa pari ruokakauppaa, kahviloita, taverna ja pesula. Ainiin ja tietysti upeita rantoja. Tunnelma kylässä oli tosi jees. Vaikka olikin vielä pääsiäisen jälkimaininkeja, ei paikka ollut kovin turvoksissa turisteista.
 |
| Hostellin aula |
 |
| Kuollut rapu |
 |
| Merisuolaa |
 |
| Muistolaatta kalliolla |
Päiville löytyi Agnes Waterissa yllättävän hyvin täytettä: kokkailtiin hostellilla spagettia ja jauhelihakastiketta, käytiin surffaamassa toiseen kertaan ja käveltiin rannalla, sekä tsekattiin viereinen kylä nimeltään Seventeen Seventy. Näin kuukauden autossa asumisen jälkeen oikeassa keittiössä kokkaaminen on varsinaista luksusta ja ruoan teko tuntuu niiiin helpolta :D.
 |
| Ola sai heti kaverin |
Agnesista löytyy muuten varmaan koko australian halvin surffikoulu: 17 taalaa per nenä kolmen tunnin surffisessio. Ryhmä tosin oli iso, 25 henkeä ja kaksi ohjaajaa. Ola viihtyi taas tosi hyvin ja mä en. Aallot oli melko isoja ja mua vaan lähinnä kauhistutti mennä niitä päin. Loppuajasta palasin rannalle odottelemaan, että innokkaimmatkin malttoivat lopettaa. Näin kahden kerran perusteella voin sanoa, että uskottava se on, surffaus ei ole mun laji.
 |
| Tästä lähin jätän surffaamisen suosiolla muille |
Tänään jätettiin sitten Agnes Water taakse ja lähdettiin ajelemaan kohti Rockhamptonia. Nyt ollaan parkissa yhden huoltsikan pihalla noin 40 kilsaa etelään Rockhamptonista. Huomenna katsastetaan se ja siitä lähdetään pikku hiljaa kohti Mackayta.
Ainiin, tänään on ANZAC-päivä (Australian and New Zealand Army Corps), Joka on täällä ehkä jopa merkittävin kansallinen juhlapäivä. Silloin muistetaan ensimmäisessä maailmansodassa taistellutta australaisista ja uusiseelantilaisista koottua armeijakuntaa sekä veteraaneja.
Hyvää ANZAC-päivää kaikille ja lisäksi hyvää nimpparia isälle!
 |
| Kuka teillä nuolee lautaset? |
Terkuin Elina ja Ola
Hei,
VastaaPoistaKiitos postauksesta, näitä on aina mukava lukea. Tosi kauniisti kirjoitit koti-ikävästäkin. Valokuvaus taitaa olla sinun laji (yksi niistä), mutta pyydäpä Ollia välillä kuvaamaan, että saadaan nähdä sinuakin useammin. Mitä muuten on tuossa muistolaatan ja pastalautasen välisessä kuvassa? Näyttää kranaatilta!
Hyvää viikonloppua toivottaa
A&P&M
Hehe, kyllä Ollikin kuvia napsii. Mun puhelimessa sattuu vaan olemaan parempi kamera niin yleensä saadaan sillä parempia kuvia. Noi on simpukoita. Tuolla rannalla oli isot röykkiöt osin jo kivettyneitä simpukankuoria, mitkä olivat ikäänkuin osa kalliota. Aika upean näköisiä.
VastaaPoistaElina ne ovat Oysters eli Ostereita. Ruuvimeisseli, taltta tms. ja vasara ja lyo irti kivesta. Ja kuoren sisältä paljastuu suurta herkkua. Maksaa $ 20 tusina ravitolassa. Paalle vain puristettua sitruunaa ja syöt mailman tuoreimpia simpukoita.
VastaaPoistaT.Hanski
PS> Älkää unohtako Bundassa rommitehtaan museota.
Onnea Elina synttäreiden johdosta & Williä Wappua teille kummallekin!!!
VastaaPoistaterkuin Pihlis :)
Kiitti :) Ihanaa kesän odotusta myös sinne Lahden suunnalle!
VastaaPoista