Noin lukee Queenslandin rekisterikilvissä ja asia tuntuu melko pitkälle myös olevan niin (ainakin näin muutaman päivän kokemuksella (yhtä kuuropäivää lukuunottamatta)).
Ylitettiin Queenslandin raja siis viime lauantaina, kun ajeltiin Nimbinistä kohti Gold Coastia. Oltiin päätetty, että ei kauhean kauaa oleilla tuolla seudulla, sillä täällä Queenslandissa alkoi juuri tänä viikonloppuna koulujen pääasiäislomat. Tämä tarkoittaa sitä, että jo muutenkin turisteja pursuava seutu on entistä enemmän turvoksissa. Loma-aika näkyy myös hinnoissa: lähes kaikissa paikoissa on lomalisä. Osavaltion vaihtuessa vaihtui myös aika, sillä Queenslandissa ei käännetä kelloja. Täällä on siis tunti vähemmän aikaeroa Suomeen.
Löydettiin yksi ihan kohtuuhintainen leirintäalue noin 30 kilsan päästä Surfers Paradisesta. Hintaa 16 taalaa yö. Leirintäalueelta ei löytynyt mitään muuta kuin vessat. Ei suihkua, ei edes juomavettä. Oltiin siinä kuitenkin pari yötä, sillä se oli tosiaan ainoa yhtään kohtuuhintainen yöpaikka.
Sunnuntaina vietettiin päivä Wet´n´Wild -vesipuistossa. Oltiin katsottu, että kahteen asti pitäisi olla ok keliä, jonka jälkeen luvattiin sadetta. Päätettiin kuitenkin mennä koittamaan onnea. Portilla oltiin noin 10 aikaan ja siitä ei muuta kun polskimaan! Paikka oli mukavan kokoinen eikä ihmisiä ollut liikaa. Helle paahtoi ja me kiivettiin portaita aina vaan isompiin mäkiin. Yksi mäki oli aivan kamala: ylhäällä mentiin seisomaan eräänlaiseen kapseliin, jonka ovi suljettiin ja alkoi lähtölaskenta: 3, 2, 1. Tämän jälkeen lattia katosi alta ja laskija pudotettiin vapaapudotuksella putkeen ja kiepautettiin lenkin kautta maaliin. Aikaa laskuun ei varmaan mennyt montaakaan sekuntia, mutta ai että oli jännää. Sydän hakkasi ja kädet tutisi vielä minuutteja laskun jälkeen :D.
Puoli kahden aikaan me oltiin jo ihan uuvuksissa ja ajateltiin, että yksi lasku vielä ja sitten riittää. Kiivettiin torniin ja siellä mäen valvoja sanoi, että äkkiä nyt, paikka suljetaan kelin takia ihan kohta. Laskun jälkeen tuli kuulutus, että mäet on suljettu toistaiseksi. Tämä ei meitä haitannut, silllä oltiin muutenkin jo valmiita lähtemään. Kanssalaskijoita asia sen sijaan haittasi ja kersat huusivat suoraa huutoa, kun piti lähteä uhkaavaa sadetta karkuun. Me suunnattiin sitä sitten suihkuun ja vaihtamaan vaatteita. Tämän toimenpiteen jälkeen olikin päällä jo täysi myräkkä. Vettä satoi kaatamalla ja tuuli hakkasi puita seiniin. Myrsky ei onneksi kestänyt kuin reilun vartin ja päästiin melko nopeasti autolle, jonka jälkeen sadekin lakkasi. Uskomattomia nää sään vaihtelut täällä. Täydestä helteestä myrskyyn vajaassa vartissa ja toisessa samanmoisessa myrsky on jo ohi.
Uimisen jälkeen oltiin varsin nälkäisiä ja pongattiinkin lähistöltä 5 taalan pihvitarjous. Pelkkä pihvi salaatilla oli vitosen, jos halusi kastiketta oli se 1 taalan ja ranskikset 3 taalaa lisää. Lisäksi piti ostaa joku juoma. Otettiin kokiset ja kastike, mutta ei ranskalaisia. Hintaa annokselle juomineen tuli 10,20. Hetken päästä saatiin ruuat ja myös ranskalaiset, mitä ei oltu tilattu (eikä maksettu), mutta eipä se haitannut.
Syömisen jälkeen ajeltiin Gold Coastin läpi ja viimein suunnattiin takaisin majapaikkaan. Ei tuossa Gold Coastissa loppujen lopuksi paljon mitään näkemistä ollut. Betonihelvettiä ja rantaa... ja niitä turisteja.
Maanantaina lähdettiin ajelemaan länteen. Aikomuksena oli ajella kohti Stanthorpea, joka on Queenslandin kylmin paikka. Pakkasennätys, -10,6 on vuodelta 1961. Leiriydyttiin noin 20 kilsaa Stanthorpesta pohjoiseen yhdelle ilmaiselle leirintäalueelle. Kyllä huomasi, että oltiin tultu sisämaahan päin, sillä yöllä sai palella. Lämmintä oli joku 13 astetta. Matkalla pysähdyttiin Boonahin kylään, jonka turisti-infon pihalla asusti noin 30000 lepakkoa.
Tiistaina lähdettiin aamulla ajelemaan kohti Stanthorpea ja perille päästyämme etsittiin turisti-info. Aika nopeasti selvisi, että Stanthorpessa ei ole juuri mitään muuta, kuin viinitiloja. Hetki pyörittiin kylällä ja syötiin lounasta. Tämän jälkeen lähdettiin ajelemaan takaisin päin kohti Warwickia.
Warwickissa käytiin ruokakaupassa (ja kirpputorilla) ja ruvettiin etsimään seuraavaa yöpaikkaa. Se löytyi noin 40 kilsaa pohjoiseen. Pieni kylä, nimeltä Clifton. Tämä kyseinen mesta maksaa 10 taalaa ilman sähköä ja 15 taalaa sähkön kanssa. Seudulta löydyy myös halvempia ja jopa ilmaisia yöpaikkoja, mutta päädyttiin tähän, sillä täällä on pyykinpesukone ja edellisestä vaatteidenpesukerrasta on aikaa nyt jo reilut 2 viikkoa. Kohta joutuu jo muuten ostamaan uusia vaatteita vaan siksi, ettei oo enää puhtaita :D
Nyt ollaan ensimmäinen yö majailtu Cliftonissa ja paikka on oikea helmi. Omistajapariskunta on todella mukava. Isäntä haki meille kartan ja merkitsi näkemisen arvoisia paikkoja ja ilmaisia leirintäalueita. Täällä on myös tilat, missä voisi fiksailla autoa.
Tää seutu muutenkin vaikuttaa tosi kivalta. Tämän ja yöpaikkojen runsauden vuoksi pysytään varmaan vielä hetki täällä ennen kun lähdetään katsastamaan Brisbanen meininkiä.
Tässä vähän meidän tähän asti kulkemaa reittiä. Kaikkia paikkoja ei oo merkattu, koska Google Maps antoi laittaa karttaan vaan 10 kohdetta. Matkaa on mittarissa jo 2220 kilometriä.
Terkuin Elina ja Olli
No kestääkö?
8.4.2014
Ihan sovussa ollaan edelleen (ainakin suurimman osan aikaa).
 |
| Hellooou Queensland! |
Ylitettiin Queenslandin raja siis viime lauantaina, kun ajeltiin Nimbinistä kohti Gold Coastia. Oltiin päätetty, että ei kauhean kauaa oleilla tuolla seudulla, sillä täällä Queenslandissa alkoi juuri tänä viikonloppuna koulujen pääasiäislomat. Tämä tarkoittaa sitä, että jo muutenkin turisteja pursuava seutu on entistä enemmän turvoksissa. Loma-aika näkyy myös hinnoissa: lähes kaikissa paikoissa on lomalisä. Osavaltion vaihtuessa vaihtui myös aika, sillä Queenslandissa ei käännetä kelloja. Täällä on siis tunti vähemmän aikaeroa Suomeen.
Löydettiin yksi ihan kohtuuhintainen leirintäalue noin 30 kilsan päästä Surfers Paradisesta. Hintaa 16 taalaa yö. Leirintäalueelta ei löytynyt mitään muuta kuin vessat. Ei suihkua, ei edes juomavettä. Oltiin siinä kuitenkin pari yötä, sillä se oli tosiaan ainoa yhtään kohtuuhintainen yöpaikka.
Sunnuntaina vietettiin päivä Wet´n´Wild -vesipuistossa. Oltiin katsottu, että kahteen asti pitäisi olla ok keliä, jonka jälkeen luvattiin sadetta. Päätettiin kuitenkin mennä koittamaan onnea. Portilla oltiin noin 10 aikaan ja siitä ei muuta kun polskimaan! Paikka oli mukavan kokoinen eikä ihmisiä ollut liikaa. Helle paahtoi ja me kiivettiin portaita aina vaan isompiin mäkiin. Yksi mäki oli aivan kamala: ylhäällä mentiin seisomaan eräänlaiseen kapseliin, jonka ovi suljettiin ja alkoi lähtölaskenta: 3, 2, 1. Tämän jälkeen lattia katosi alta ja laskija pudotettiin vapaapudotuksella putkeen ja kiepautettiin lenkin kautta maaliin. Aikaa laskuun ei varmaan mennyt montaakaan sekuntia, mutta ai että oli jännää. Sydän hakkasi ja kädet tutisi vielä minuutteja laskun jälkeen :D.
 |
| Hurjaakin hurjempi mäki |
Puoli kahden aikaan me oltiin jo ihan uuvuksissa ja ajateltiin, että yksi lasku vielä ja sitten riittää. Kiivettiin torniin ja siellä mäen valvoja sanoi, että äkkiä nyt, paikka suljetaan kelin takia ihan kohta. Laskun jälkeen tuli kuulutus, että mäet on suljettu toistaiseksi. Tämä ei meitä haitannut, silllä oltiin muutenkin jo valmiita lähtemään. Kanssalaskijoita asia sen sijaan haittasi ja kersat huusivat suoraa huutoa, kun piti lähteä uhkaavaa sadetta karkuun. Me suunnattiin sitä sitten suihkuun ja vaihtamaan vaatteita. Tämän toimenpiteen jälkeen olikin päällä jo täysi myräkkä. Vettä satoi kaatamalla ja tuuli hakkasi puita seiniin. Myrsky ei onneksi kestänyt kuin reilun vartin ja päästiin melko nopeasti autolle, jonka jälkeen sadekin lakkasi. Uskomattomia nää sään vaihtelut täällä. Täydestä helteestä myrskyyn vajaassa vartissa ja toisessa samanmoisessa myrsky on jo ohi.
 |
| Jee, mulla oli kivaa! |
Uimisen jälkeen oltiin varsin nälkäisiä ja pongattiinkin lähistöltä 5 taalan pihvitarjous. Pelkkä pihvi salaatilla oli vitosen, jos halusi kastiketta oli se 1 taalan ja ranskikset 3 taalaa lisää. Lisäksi piti ostaa joku juoma. Otettiin kokiset ja kastike, mutta ei ranskalaisia. Hintaa annokselle juomineen tuli 10,20. Hetken päästä saatiin ruuat ja myös ranskalaiset, mitä ei oltu tilattu (eikä maksettu), mutta eipä se haitannut.
Syömisen jälkeen ajeltiin Gold Coastin läpi ja viimein suunnattiin takaisin majapaikkaan. Ei tuossa Gold Coastissa loppujen lopuksi paljon mitään näkemistä ollut. Betonihelvettiä ja rantaa... ja niitä turisteja.
Maanantaina lähdettiin ajelemaan länteen. Aikomuksena oli ajella kohti Stanthorpea, joka on Queenslandin kylmin paikka. Pakkasennätys, -10,6 on vuodelta 1961. Leiriydyttiin noin 20 kilsaa Stanthorpesta pohjoiseen yhdelle ilmaiselle leirintäalueelle. Kyllä huomasi, että oltiin tultu sisämaahan päin, sillä yöllä sai palella. Lämmintä oli joku 13 astetta. Matkalla pysähdyttiin Boonahin kylään, jonka turisti-infon pihalla asusti noin 30000 lepakkoa.
 |
| Kaikki noi mustat pilkut on lepakoita |
 |
| Meinasi vilu yllättää |
Tiistaina lähdettiin aamulla ajelemaan kohti Stanthorpea ja perille päästyämme etsittiin turisti-info. Aika nopeasti selvisi, että Stanthorpessa ei ole juuri mitään muuta, kuin viinitiloja. Hetki pyörittiin kylällä ja syötiin lounasta. Tämän jälkeen lähdettiin ajelemaan takaisin päin kohti Warwickia.
Warwickissa käytiin ruokakaupassa (ja kirpputorilla) ja ruvettiin etsimään seuraavaa yöpaikkaa. Se löytyi noin 40 kilsaa pohjoiseen. Pieni kylä, nimeltä Clifton. Tämä kyseinen mesta maksaa 10 taalaa ilman sähköä ja 15 taalaa sähkön kanssa. Seudulta löydyy myös halvempia ja jopa ilmaisia yöpaikkoja, mutta päädyttiin tähän, sillä täällä on pyykinpesukone ja edellisestä vaatteidenpesukerrasta on aikaa nyt jo reilut 2 viikkoa. Kohta joutuu jo muuten ostamaan uusia vaatteita vaan siksi, ettei oo enää puhtaita :D
Nyt ollaan ensimmäinen yö majailtu Cliftonissa ja paikka on oikea helmi. Omistajapariskunta on todella mukava. Isäntä haki meille kartan ja merkitsi näkemisen arvoisia paikkoja ja ilmaisia leirintäalueita. Täällä on myös tilat, missä voisi fiksailla autoa.
Tää seutu muutenkin vaikuttaa tosi kivalta. Tämän ja yöpaikkojen runsauden vuoksi pysytään varmaan vielä hetki täällä ennen kun lähdetään katsastamaan Brisbanen meininkiä.
 |
| Aurinko laskee täällä tosi aikaseen, 17.41 |
Tässä vähän meidän tähän asti kulkemaa reittiä. Kaikkia paikkoja ei oo merkattu, koska Google Maps antoi laittaa karttaan vaan 10 kohdetta. Matkaa on mittarissa jo 2220 kilometriä.
Terkuin Elina ja Olli
No kestääkö?
8.4.2014
Ihan sovussa ollaan edelleen (ainakin suurimman osan aikaa).
Terveisiä Madridista. Mekin tässä totutellaan erilaisiin ilmanaloihin: eilen katseltiin pääskysten ja lepakoiden lentoa, kun illastettiin ulkona, tänään piti jo kaivaa villapaitaa päälle, kunnes tuvan uuni lämpiää. Käytiin me kuninkaan linnassakin, mutta Carlos ei valitettevasti ollut kotona. Saatiin kuitenkin purkit marmeladia kotiin viemisisiksi. Täällä on purkki teillekin. Parasta ennen on 5/2016, niin ehditte kyllä kotiutua hyvissä ajoin ennen sitä. Mooses huolehti huushollista reissun aikana - Ismon ystävällisellä avustuksella.
VastaaPoistaTerveisin A&P + Mooses