Road trip Australiassa part 2

Moi!

Viime postauksessa kerroin hieman yleisesti mitä kannattaa ottaa huomioon suunniteltaessa road trippiä Ausseissa. Tuon postauksen pääset lukemaan tästä. Tässä ajattelin ensin käsitellä meidän road trippiä, mutta kun rupesin kirjoittamaan ja aloitin autosta, tuli postaukselle niin paljon mittaa, että käsittelenkin tässä pelkästään sitä :D. Saatte siis odotella meidän matkapostausta vielä tovin.

Meidän reissun suunnittelu alkoi jo oikeastaan Suomessa. Oltiin päätetty jo ennen kun tultiin Ausseihin, että kun etelässä rupeaa talvi lähenemään, lähdetään me kohti pohjoista. Ola oli alusta asti sitä mieltä, että ostetaan oma auto, koska sillä liikkuminen on vapaanpaa ja rahaakin säästyy vuokrakiesiin verrattuna. Ei oikeastaan edes harkittu julkisia kulkineita, sillä ei haluttu enää asua hostelleissa, vaan haluttiin jokin pysyvä (ja ilmainen/halpa) "majoitus". Sopivan auton etsiminen kävi kovasta työstä, sillä tarjolla on todella paljon erilaisia ja erilailla tehtyjä autoja: osa hienosti (niin kuin meidän Panamiño kjeh kjeh) ja osa huonosti.

Näitä on moneen lähtöön

Auton hankinta

Meidän auton hankinta lähti käyntiin internetistä. Selailtiin ahkerasti Gumtreetä ja lueskeltiin (tai pääasiassa Ola luki) vinkkejä camper vanin ostoon liittyen. Aika nopeasti tultiin siihen tulokseen, että hankitaan Toyota, sillä ne on yleensä melko luotettavia. Auton olisi myös hyvä olla mahdollisimman vähän ajettu ja hyvin pidetty, sekä siitä tulisi löytyä joko pop top, eli nostettava katto tai vaihtoehtoisesti sen tulisi olla valmiiksi high top, eli korkea malli, jotta siellä mahtuu seisomaan. Tultiin myös siihen tulokseen, että mielummin maksetaan hyvästä enemmän kun ostetaan joku halpa paska (RIGHT CHOICE!).

Näillä kriteereillä lähdettiin liikenteeseen ja melko nopeasti törmättiinkin Panamiñon myynti-ilmoitukseen. Auto sopi kriteereihin hyvin: ajettu noin 200 000, mutta moottori uusittu muutama kymppi sitten, pop top-katto ja siististi tehty. Panamiñon pyyntihinta oli 5500 taalaa, mutta saatiin tingattua se 5000 taalaan.

Näin kolmen kuukauden autossa asumisen jälkeen ei voi muuta sanoa, kuin että ollaan todella tyytyväisiä autoomme ja siihen, että ei ostettu halvinta mahdollista. Alla hieman listaa ominaisuuksista, jotka meidän mielestä on hyvä olla jos autossa meinaa viihtyä:

Mekaniikka kunnossa

• Mieluusti vähän ajettu ja hyvin huollettu. Ex rental autoja on myynnissä paljon, mutta niiden mittarilukemat ovat monesti tähtitieteellisiä. Toki niitä on myös huollettu paljon matkan varrella. Huoltohistoria paperilla ehdoton plus.

Tiskiallas, hana ja (sähköinen) vesipumppu

• Jos autossa asuu, välillä täytyy myös tiskata ja sen on huomattavasti helpompaa jos on juokseva vesi. Voin kertoa, että itse olisin tullut varmaan viikossa hulluksi, jos tätä ei autosta olisi löytynyt.

Vesisäiliö(t)

• Jos on hana ja allas, pitää olla myös vesisäiliö(t). Meillä on auton alla kaksi reilu 30 litrasta säiliötä, jotka täytetään auton kyljessä olevasta reiästä. Nämä riittää ihan hyvin. Täällä on tosi paljon paikkoja, joissa on vettä saatavilla. säiliöiden lisäksi meiltä löytyy yksi 10 litran kanisteri, jota pidetään täytenä, jos vesi joskus sattuu loppumaan.

Tarpeeksi säilytystilaa astioille, vaatteille ja tavaroille

• Tilaa on hyvä olla niin astioille vaatteille, työkaluille kuin kaasuhellalle ja pullollekin.

Vaatekaappi

Tilaa astioille ja ruokatarvikkeille

Vaatekaapin vieressä oleva kuiva-ainekaappi

Kuiva-ainekaappi

Penkkien ja sohvan alla on säilytyslaatikot

Jääkaappi

• Joissain campereissä on vaan coolbox (kylmälaukku, joka tökätään 12 voltin pistokkeeseen), mikä ei ole puoliksikaan niin hyvä kuin jääkaappi. Paras on "three way" -jääkaappi, mikä toimii 12 voltilla, kaasulla ja 240 voltilla. Meillä jääkaappi on aina kaasulla, paitsi jos ollaan jossain missä on sähkötolppapaikka.

Kaasulla toimiva jääkaappi

Myös pieni pakastelokero löytyy
(pakastemustikat on yli puolet halvempia
kun tavalliset ja maistuu aamupuurossa
taivaalliselta)

Näppärä sänky/sohva

• Jos meinaat asua autossa kauemmin kun viikon, olisi auton hyvä olla sellainen, että viihdyt siellä. Esim. sellainen camperi missä on pelkkä sänky, jota ei saa kasaan ei oikein palvele tätä tarkoitusta. Sateisella ilmalla sisällä autossa on myös kiva syödä ja kuin paljon ne muruset sängyssä ärsyttääkään...

Huonolla kelillä autossa on kiva chillailla

Sänky pitää olla näppärä

 Korkea tai nostettava katto

• Tiskaaminen, ruoanlaitto, vaatteiden vaihto, siivous.. ylipäätään kaikki on huomattavasti mukavampaa kun autossa mahtuu kunnolla seisomaan. 

Ei ois kiva tiskata kumarassa

Toinen akku hupikäyttöön

• Autossa on kiva ladata tietokonetta ja puhelinta, joten olisi hyvä, että autosta löytyy toinen akku, joka on erotettu starttiakusta (muuten voi olla joskus kiva huomata aamulla ettei auto lähde käyntiin).

Meillä toinen akku on sohvan/sängyn alla laatikossa
ja etupaneelissa on tupakansytytin, josta otetaan virtaa

Valaistus

• Meidän autosta löytyy valoja joka lähtöön. Pari toimii 12 voltilla, pari 240 voltilla ja sitten on vielä muutama pattereilla toimiva led-valo. Tämä on vähän makuasia mistä tykkää, mutta Ola sanoo, että nykyisellä leditekniikalla ei ole järkeä käyttää muita kuin 12 volttiin kytkettäviä lamppuja. 

Oven ja pöydän yläpuolella on 12 voltin valot

Edestä löytyy 240 voltilla toimiva valo

Tiskialtaan yläpuolella on 240 voltilla toimiva loisteputki
ja pari pattereilla toimivaa lediä

Tälläisiä asioita meille tuli mieleen camperin hankintaan liittyen. Toivottavasti näistä on hyötyä muille reissaajille :).

Ja tässä teille täydellinen Camper van isolla c:llä :P No ei vaiskaa, ei täydellinen, mutta erittäin hyvä!

Panamiño <3

Terkuin Elina ja Ola

Road trip Australiassa part 1

Moikka vaan!

Tässä postauksessa ajattelin kertoa road tripille lähdöstä täällä Ausseissa. Itse ollaan tähän mennessä ajettu Sydneystä Cairnsiin. Meidän matkan kohteita en kovin tarkasti rupea käymään tässä läpi, sillä niistä voit lukea enemmän postauksista jotka alkavat tästä ja päättyvät tähän. Seuraavassa postauksessa lupaan kuitenkin tehdä jonkinlaisen yhteenvedon meidän reissusta. Aikaa meillä matkaan kului melkolailla tasan kaksi kuukautta.

Itärannikon road trip on monen reissaajan unelma. Australiassahan voi Sydneystä lähteä myös Melbournen kautta Great Ocean Roadia kohti Adelaidea ja siitä sitten joko Perthiin tai Alice Springsiin ja edelleen pohjoiseen, mutta väli Sydney-Cairns lienee kaikista suosituin ainakin back packereiden keskuudessa. Itse päädyttiin itärannikkoon juurikin tästä syystä, sillä maa ja auto olivat meille uusia joten haluttiin varmistaa, että apua on tarvittaessa helposti saatavilla. Maa on valtava ja maisemat vaihtelevat todella paljon sen mukaan minne päin suuntaat. Vaikea sanoa mikä täällä on upeinta, laajat aavikot, korkeat vuoret, vehreät sademetsät, upeat rannat vai kaikki se mitä ei olla vielä nähty. Varmaa on kuitenkin se, että mihin suuntaan tahansa lähdet, näet takuu varmasti upeita juttuja.

 

 

Kulkupeli

Matkan taittamiseen on monia vaihtoehtoja. Auton voi ostaa tai vuokrata, voi kysellä muilta autollisilta kyytiä, voi liikkua bussilla tai/ja junalla. Itse tosiaan ostettiin auto ja näin ensimmäisen road tripin jälkeen voi melkein sanoa, että se on vaihtoehdoista paras (muita toki ei olla kokeiltukaan). Oma auto antaa täydellisen vapauden liikkua juuri sitä vauhtia, mitä itse haluat. Voit pysähtyä vaikka jokaisessa mielenkiintoisessa pikkukylässä, voit poiketa reitiltä ja viettää viikonlopun sisämaan ihanissa vuoristomaisemissa, voit olla liikkumatta muutamaan päivään, jos löytyy kiva leirintäalue. Toki omassa autossa on myös huonot puolet: jos auto hajoaa, olisi hyvä, että osaat tehdä sille edes jotain tai sitten täytyy löytyä pätäkkää viedä se korjaamolle.

Ehkä parasta omassa autossa on kuitenkin se, että on viimein paikka tavaroille. Ei tarvitse olla koko ajan pakkaamassa ja purkamassa rinkkaa ja kaivamassa sitä hammasharjaa pohjimmaisesta taskusta (en itseasiassa ole edes nähnyt omaa rinkkaani varmaan kuukauteen :D). Jos haluat lähteä johonkin, voi romut jättää autoon ja mukaan pakata vain pikkurepun. Ah miten kätevää. Oman auton kanssa liikkuen et myöskään ole sidoksissa mihinkään aikatauluihin: ei bussien vahtimista, ei check out timeja hostelleista, ei kerrassaan mitään aikatauluja (jollet niitä sitten itse itsellesi tee).

Oma auto on kuin olisi private double room mukana koko ajan

Vuokra-autolla hommasta katoaa leppoisuus, sillä yleensä jokainen päivä maksaa ekstraa ja pihinä ihmisenä et tietenkään halua maksaa paljoa. Tämän vuoksi otat auton alle ajatuksena ajaa vähintään 500 kilometriä päivässä, jotta pääset mahdollisimman halvalla perille. Voin kertoa, että ei kannata. Pääset toki perille, mutta et ehdi nähdä tai kokea yhtään mitään. Viidentenä päivänä perillä olet todennäköisesti sitä mieltä, että olisi suosiolla kannattanut lentää (olisi muuten tullut halvemmaksikin). Vuokra-auto toimii paremmin lyhyen matkan ajoihin. Australiasta löytyy useita autonvuokrausyrityksiä. Useimmin teillä näkee Jucyjä. Jos hinnan puolesta mietit, että oma auto on kallis, niin tässä vähän yksinkertaista vertailua: me maksettiin Panamiñosta 5000 taalaa ja matka Sydneystä Cairnsiin kesti 2kk. Esimerkiksi Jucyllä (Nissan El Grand) olisi hintaa tuolle ajalle tullut 5084 taalaa (esimerkin auto ei ole halvin mahdollinen, sillä noissa pienissä campereissä ei asu Erkkikään viikkoa kauempaa). Nyt me kuitenkin saadaan (ainakin jotain :D) takaisin kun myydään Panamiño. Vuokra-autosta se on money long gone.

Juna ja bussi antavat hieman lisää vapautta. Lähes kaikissa "reissunbuukkausmestoissa" myydään bussipasseja, joilla voit tietyn ajan reissata tietyn yhtiön kulkupeleillä yhdellä maksulla. Tämä antaa sinulle vapautta ja voit liikkua juuri sellaista vauhtia kun tahdot. Toki miinuksena tässä on, että ihaniin pieniin vuoristokyylin voi olla hankala poiketa, jos ne eivät kuulu sallittujen bussivuorojen listaan. Tulet siis todennäköisesti liikkumaan paljon pelkissä turistipaikoissa. Jos kuitenkin olet yksin reissaava tyttö, joka ei osaa edes vaihtaa rengasta autoon, on tämä ehdottomasti järkevämpää kuin auton osto tai edes vuokraus. Linkin takaa löydät esimerkin Greyhoundin tarjonnasta. Kolme kuukautta voimassa oleva bussipassi välille Sydney-Cairns näyttää netistä ostettuna maksavan noin 475 taalaa. Vinkkinä voin kuitenkin sanoa, että aiemmin mainitut "reissunbuukkausmestat", joita löytyy lähes joka kadulta, myyvät näitä monesti paljon huokemmilla hinnoilla.

Kimppakyydit ovat myös oiva keino taittaa matkaa. Varsinkin suosituimmmilla väleillä on aina menijöitä. Ilmoituksia voi selailla esimerkiksi netistä tai hostellien ilmoitustauluilta. Tämä on halpa keino matkustaa, monesti jaat vain polttoainekulut. Toki miinuksena myös se, ette useinkaan pääse itse vaikuttamaan matkan pysähdyspaikkoihin tai kohteisiin.

Aika

Toinen tärkeä asia laittaa mietintämyssyyn on reissuun käytettävä aika. Aika kannattaa mieluummin arvioida ylä kuin alakanttiin stressin välttämiseksi. Meidän matka kesti sen kaksi kuukautta ja voin sanoa, ettei tuota väliä kannata liikkua ainakaan yhtään nopeammin (ei ne Greyhoundin bussipassitkaan suotta ole voimassa 3kk). Joitain paikkoja jäi jo nyt meiltä näkemättä ja välillä ajettiin monta päivää ilman kunnon pysähdystä. Paras vaihtoehto on tietysti se, että reissulle ei ole lyöty loppupäivämäärää valmiiksi etukäteen vaan saat reissata ihan omaan tahtiin. 

Mitähän vielä.. Seuraavassa postauksessa tosiaan käsittelen asiaa näkökulmasta "Sydney-Cairns ja oma auto", joten tarkempia vinkkejä ja kertomusta meidän reissuta tulossa sinne!

Terkuin Elina

Työ tekijäänsä kiittää, vai kiittääkö?

Moikka!

Viimeisestä kirjoituksesta on vierähtänyt jo melkein viikko. Syy tähän on se, ettei meille ole oikein tapahtunut mitään. Edelleen ollaa tällä samalla Mareeba-Atherton akselilla. Pari yötä vietettiin yhdellä maksullisella alueella, mistä sai sähköllisen paikan 12 taalalla per yö. Hyödynnettiin tämä aika tehokkaasti ja fiksailtiin autoa. Olli asensi jääkapille tuulettimen, sillä kaasukäytössä ilmankiertoa ei ole suunniteltu kovinkaan hyvin. Nyt tuulettimen asennuksen jälkeen jääkaappi jäähtyy ja pysyy kylmänä paljon tehokkaammin.

Kätevä insinööri

ja valmista tuli

Lämpömittarikin löytyy

Itse sain myös kaikkea pientä duunattua. Muun muassa ommeltua kadonneita nappeja ja korjailtua verhoja, sekä pestyä pyykkiä. Tänään ollaan saatu askarreltua auton perään suihkukoppi. Tai lähinnä verhot, suihkuhan oli jo valmiina.

Hieno suihkukoppi

Kyllä kelpaa suihkuttaa!

Tuolla leirintäpaikassa meille piti seuraa pari ihanaa ponia. Ne laidunsivat auton ympärillä vapaana ja niitä sai käydä silittelemässä. Yhtenä iltana pihapiiriin tuli myös 10 kengurua, jotka meistä välittämättä ruokailivat rauhassa. Tää on niin parasta täällä Australiassa.

Kelitkin on täällä nyt vähän parantuneet. Parina viime päivänä vielä sateli, mutta tänään ollaan jo saatu kunnolla aurinkoa. Viime päivät on auton fiksauksen lisäksi kuluneet pitkälti luonto tv:tä (ja oikeeta tv:tä) katsellessa sään pakottaessa sisätiloihin. Toivottavasti nyt paiste jatkuu, jotta päästään touhuilemaan uloskin.

Luonto TV

Heh, pakko oli ostaa ja oli hyvää :P

Sitten muihin aiheisiin. Ollaan tässä menneellä viikolla mietitty töiden hakua ja vähän itseasiassa jo haettukin niitä. Päälimmäinen fiilis on tällä hetkellä se, että suoraan sanottuna vituttaa. Ollaan huomattu, että työnantajien (farmien tai lähinnä hostellien, jotka palkkaa farmeille väkeä) asenne ja käytös on melko asiatonta. Työnhakijoita on ilmeisesti niin paljon, että kunnioitus puuttuu kokonaan eikä joustoa löydy mistään asioista. Esim tälläinen kokemus meillä oli tänään:

Haettiin työpaikkaa farmilta, joka sijaitsee tästä missä nyt ollaan noin 500 kilometrin päässä. Ilmoituksessa oli mainittu, että palkka on 20.13 taalaa tunti, eli ihan ok. Sitten saatiinkin tämä työpaikka. Hyväksymisviestissä oli kuitenkin mainittu, että asuminen maksaa 8.5 tunnin palkan, eli meidän viikon majoitus olisi ollut noin 340 taalaa (huomaa, että Bondi Beachillä, joka on Australian kalleinta aluetta, maksettiin viikossa vuokraa 220 taalaa). Tämän ja verojen jälkeen palkasta ei siis jäisi käytännössä käteen mitään. Tämän lisäksi viestissä oli ponnekkaasti CAPS LOCK pohjassa mainittu, että farmilla täytyy olla ennen maanantaita eli käytännössä huomenna. Kysyttiin sitten, että kuinka paljon majoitus maksaa jos asumme meidän camperissä ja käytämme vain heidän wc:tä ja suihkujaan, sekä onko ok, jos tulisimme vasta tiistaina, sillä täältä vuoristosta vanhalla hitaalla autolla ei ehdittäisi perille huomisen aikana. Tämän jälkeen tulikin sitten viesti, että sori, tuplabuukaus, paikka meni.

Huomasin kuitenkin saman työnantajan ilmoituksen uudestaan netissä, joten laitettiin viestiä, että selvästi vielä hakevat työntekijöitä, joten rehellisyys olisi ollut paikallaan ilmoitettaessa, ettei meitä oteta. Tästäkö sitten tämä tyyppi (jep, ei ollut allekirjoittanut yhtäkään viestiä nimellään, joten ei tiedetty kenen kanssa edes puhutaan. Allekirjoitus oli aina human resource manager) hermostui ja takaisin tuli suhteellisen loukkaava viesti, josta ilmeni, että hän olikin jonkun hostellin palveluksessa ja syy miksi ei sitten kuitenkaan paikkaa saatu, oli tuo asumiskuvio. Viestissä oli lisäksi mainittu, että yleensä hän pitää suomalaisia ahkerina työntekijöinä ja mukavina ihmisinä, mutta meidän kohdalla on ilmeisen selvä poikkeus. Loppuun oli vielä painokkaasti ilmaistu, että kyllä duunareita aina riittää, että sayonarasta vaan. Tämän jälkeen vastattiin vaan, että suomalaiset on yleensä rehellisiä ihmisiä ja he odottavat rehellisyyttä myös ihmisiltä kenen kanssa toimivat.

Että sellaista tänne. Meidän on tosi vaikea nähdä itseämme työskentelemässä missään, missä työntekijöitä ei arvosteta pätkän vertaa. Mielummin ollaan sitten tekemättä töitä, sillä rahallisesti meillä ei ole mikään hätä. Tosi harmillista, että niin moni reppureissaaja tulee tänne hirveässä rahapulassa (tai joutuu sellaiseen melkein heti saavuttuaan), että joutuu hyväksymään minkä tahansa paskaduunin ja riistosopimukset. Ihmiset ovat myös monesti liian tyhmiä (tai vellihousuja) sanomaan mitään epäkohdista suoraan vaan ainoastaan napistaan kavereille.

Koitetaan nyt ehkä vielä hetken aikaan katsella, jos jotain ilmaantuu, mutta hiukkasen pessimistisiä ollaan kyllä nyt. Täällä on sellainen WWOOF -järjestelmä (Willing Workers on Organic Farms), missä voi mennä tekemään töitä ilmaiseksi majoitusta ja ruokaa vastaan tietyille luomufarmeille. Mielummin mennään rehellisesti tekemään tälläistä hommaa kun muka palkalliseen duuniin, mistä ei todellisuudessa jää käteen mitään muuta kuin paska kohtelu.

Noniin, nyt on purettu kiukut ja aika siirtyä sohvalta sänkyyn katsomaan Lostia!

Terkkuja Suomeen!

Terveisin

Human resources

Kahvia ja suklaata mahan täydeltä

Howdy!

Taas on aika päivitellä blogiin päivän seikkailuja. Eilen ajeltiin jo toiseen kertaan Mareeban Drive in -leffateatteriin yöksi. Valkokankaalla pyöri tällä kertaa Muppet ja Captain America winter soldier. Mulle kävi vähän huonosti, kun ruvettiin katsomaan Captain Americaa. Leffa oli heti alusta alkaen lähes pelkkää räiskimistä ja jostain syystä se rupeaa kamalasti väsyttämään mua :D. Puolisen tuntia sain pidettyä itseni väkisin hereillä ja sitten uni voitti (tosin kamala räiskintä häiritsi ajoittain nukkumista).

Aikaisen nukkumaan menon vuoksi olinkin sitten tänään aamulla hereillä ennen kahdeksaa. Ola ei oikein innostunut tästä ja sain rauhassa touhuilla hetken. Aamupalan jälkeen lähdettiin ajelemaan Coffee Worksiin. Se on eräänlainen museo-kahvila-lahjatavarakauppa. Sisäänpääsy kahvimaailmaan maksoi alennusesitteen kanssa 14 taalaa per nuppi ja sillä sai kierrellä museossa, sekä maistella yli 20 kahvilaatua, erilaisia teitä, suklaita ja kahvilikööreitä niin paljon kuin maha veti. Aloitettiin (ja yllättäen myös päätettiin) kierros maistelemalla kahveja ja suklaita.

Kahvi maailmalla

Namm suklaata...

Kahviliköörejä

Osa maisteltavista kahveista

Lisää kahvia ja kyllä maistuu..

Kevyen kofeiinikooman hankinnan jälkeen suunnattiin museoon. Aluksi jokainen otti kapulan, joka toimi äänioppaana. Erilaisissa laitteissa ja tauluissa oli numeroita, minkä näippäilemällä kapulasta pystyi kuuntelemaan selityksen laitteesta tai taulusta.

Tälläinen Tour mate ohjasi museokierrosta

Museo oli upea. Siellä oli uskomattomat määrät erilaisia kahvikoneita, -pannuja, -paahtimia, -myllyjä ym. kahviin liittyvää tavaraa. Kierreltiin museossa likemmäs pari tuntia ja löydettiin ihan sattumalta kahvipannu suoraan Suomesta! Tässä pannussa oli kaksi toimintoa: kahvin keittämiseen pannussa oli suodatin, jonka läpi kaadettiin kuuma vesi. Tämän jälkeen pannu alaosassa olevaan tulipesään tehtiin tuli ja se piti kahvin lämpimänä. Pannussa oli myös savupiippu. Alempana kuva tästä ihmeestä. Alla olevissa kuvissa näkyvät numerolaput ovat niitä numeroita, mitkä kapulaan piti painella, jotta kuuli tarinan vempeleestä.

Maailman ensimmäinen kahvikone
1800 luvun lopusta

Tämä kahvinpaahdin oli vielä käytössä

Tarinaa kahvin historiasta

ja sitten tuli mukaan suodatin...

Kahvi saapui Eurooppaan
(klikkaamalla suuremmaksi, näkee lukea)

Kahvipannu suoraan Suomesta
1900 luvun alusta!

Sairaille tehtyjä kahvikuppeja, jotta kahvi ei läikkyisi

Kahvipannu ja leivänpaadin samassa

Suklaapannu
Siinä piti olla sekoitin,
koska suklaa ei liukene veteen

Sähköinen maidonlämmitin
1900 luvun alusta

Teenkeittimiä, joissa oli kello ja valo

Tässä oli myös herätyskello

Teepannu, jossa tee haudutettiin kyljellään,
jonka jälkeen pannu käännettiin pystyasentoon
jolloin teenpurut jäivät pannun yläosaan

Tälläinen itseohjattu museokierros oli kerrassaan loistava. Jokainen sai kierrellä omaan tahtiin ja kuunnella tarinoita juuri niistä tavaroista ja asioista, jotka kiinnostivat itseään. Monen muunkin museon pitäisi hyödyntää tätä tekniikkaa.

Museon kiertämisen jälkeen syötiin lounasta (ja vähän lisää kahvia ja teetä ja suklaata) ja lähdettiin kohti ruokakauppaa. Kaupasta tarttui mukaan kalaa ja jauhelihaa huomiseksi. Ostostelun jälkeen kurvailtiin parin kymmenen kilometrin päähän leirintäalueelle, jossa ollaan ehkä pari yötä.

Om nom...

Hah, tulipahan vielä mieleen, että eilen ennen kun lähdettiin kohti elokuvia valitin olalle vilua. Ola sitten kaivoi lämpömittarin esiin ja joo... Kylmähän se oli. Kuinkahan mä ikinä selviän Suomeen tulosta?

Mua palelee!

Täällä on taas pilvistä ja sateista. Onneksi sade on kuurottaista ja tihkua eikä säätiedotuskaan lupaile mitään rankkasadetta. Sateesta huolimatta täällä ei tosiaan oikeasti ilmeisesti ole kylmä vaikka mun kroppa niin mulle välillä uskottelee. Ehkä jo huomenna paistaa...

Terkuin Ellu ja Olli

Panamiño ja sen pikkuveljet